Vapaaehtoistyö on tehokas väline osallisuuden edistämiseksi, ja olen edistänyt sen voimaa puheissani ja tapahtumissani. Sain tilaisuuden puhua UN Volunteersin maailmanlaajuisessa teknisessä kokouksessa.
Koko tapahtuman aiheena oli, miten voimme hahmottaa vapaaehtoistoiminnan uudelleen kestävän kehityksen tavoitteita 2030 varten, ja halusin jakaa kanssanne näkemykseni täysistunnosta ja keskustelusta.
Miksi vapaaehtoistyötä?
Tarvitsemme enemmän yhteisiä käsiä, kunnianhimoa ja sitoutumista erityisesti nyt. Vapaaehtoiset ovat kriittinen apu hallitusten ja yhteisöjen palvelemisessa ja ihmishenkien vaarantamisessa. Samaan aikaan vapaaehtoisten panosta aliarvioidaan edelleen, eikä sitä tunnusteta tarpeeksi.
Vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä on kuitenkin miljardi. Pelkästään Suomessa vapaaehtoisten tekemän työn rahallinen arvo on arviolta 3 miljardia – 1,5 % bruttokansantuotteesta.
Vapaaehtoistyö on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla ihmiset voivat osallistua kehitysprosesseihin. Se on väline, jonka avulla voidaan osallistaa, ottaa mukaan ja kuulla ihmisiä kaikista taustoista. Samalla meidän on kysyttävä, riittääkö vapaaehtoisina se, että meidät kutsutaan istumaan pöytään, jossa keskustellaan siitä, miten ketään ei jätetä jälkeen seuraavien 10 vuoden aikana?
Miten vapaaehtoisten ääntä kuullaan ja mitä tarkoitusta varten? Mielestäni on vielä aukko siinä, miten me lopulta vaikutamme päätöksentekoon, toimintalinjoihin ja suunnitteluun seuraavaa vuosikymmentä varten.
Siksi haluan jakaa viisi ehdotustani siitä, miten vapaaehtoistyö voi olla merkityksellistä seuraavien kymmenen vuoden aikana:
- Meidän on edistettävä sosiaalista pääomaa koskevaa narratiivia yrityksille, jotta voidaan edistää yhteisön rakentamista, lahjakkuuksien rekrytointia ja sitouttamista.
Vapaaehtoistyö on keskeinen väline sosiaalisen pääoman hankkimisessa yhteiskunnassa. Sitoutumisen kautta (kansainväliset) lahjakkuudet saavat yhteyden sidosryhmiin ja potentiaalisiin työnantajiin. Samaan aikaan yritysten on edistettävä yhteisön rakentamista ja kykyjen rekrytointia.
Monien länsimaiden suurena ongelmana on (kansainvälisten) lahjakkuuksien säilyttäminen. Se, miten verkostoidumme yhteisöissä ja kasvamme yhdessä ryhmänä tai tiiminä, on keskeistä tärkeiden lahjakkuuksien pitämisessä maassa.
- Vapaaehtoistyö on yhdistettävä työmahdollisuuksiin ja ammatilliseen suuntautumiseen nuorille maahanmuuttajille ja aliedustetuille ryhmille.
Vapaaehtoistoiminta on myös kukoistava osallisuutta edistävä kotouttamisväline. Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyöhön ja saada siitä hyötyä.
Lisäksi tarvitsemme kohdennettuja investointeja vapaaehtoistyötä tekevien yhteisöjen kestävyyteen. Vapaaehtoistoiminnan avulla voi edetä nopeammin, sillä se on kaikkien yhteiskuntien mekanismi, jolla voidaan nopeuttaa ratkaisuja kiireellisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten eriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen.
Samalla tarjoat kanavan erilaisille äänille ja omistajuuden tunteen erityisesti naisille ja tytöille, vammaisille, alkuperäiskansoille, pakolaisille ja kaikille muille usein syrjäytyneinä pidetyille ryhmille.
- Kansalaisvaikuttaminen ja osallistuminen on ruohonjuuritason liikkeen perusta ihmisoikeuksien toteuttamiseksi, ja meidän kaikkien tulisi suojella sitä.
Vapaaehtoistoiminta ei ole vain taloudellisen voimaannuttamisen väline, vaan myös väline, jolla taistellaan ihmisoikeuksien puolesta ja rasismia ja eriarvoisuutta vastaan. Se kukoistaa paikassa, jossa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta. Kansalaisyhteiskuntaa ja ruohonjuuritason järjestöjä on kunnioitettava, ja monissa maissa on vielä parantamisen varaa.
Yrityksille vapaaehtoistyö tarkoittaa yhteistyötä, jolla voitetaan yhdessä. Kun käytämme osallistavaa lähestymistapaa ongelmanratkaisuun, voimme tarttua SDG:hen järjestelmän tehokkuuden kautta. Voimme ottaa voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yritykset mukaan korjaamaan sitä ja suunnittelemaan parempaa politiikkaa. Yksi aloite, jonka voin nostaa esiin, on Suomen innovaatiorahaston Sitralab, joka käsittelee pahoja ongelmia (osallistuin lasten ja nuorten sosiaalisen eriarvoisuuden käsittelyyn) ja osallistuu sidosryhmien, myös ruohonjuuritason järjestöjen, kanssa uusien työkulttuurien luomiseen erilaisia kokeiluja tekemällä.
Muita verkostoja, jotka korostavat monialaista kehitystyötä kestävän kehityksen tavoitteiden ja edistyksen vauhdittamiseksi, ovat seuraavat: OECD:n julkisen sektorin innovaatioiden seurantakeskus ja UNDP:n kiihdyttämölaboratoriot. On paljon järjestöjä, jotka puhuvat vapaaehtoistyön ja monialaisen yhteistyön puolesta, ja tämä edellyttää, että päättäjät osoittavat uudenlaista kunnianhimoa, jotta sanoista päästään tekoihin.
Keskeistä on se, miten vapaaehtoisten ja vapaaehtoistyötä tukevien tahojen kuulemisen avulla saadaan aikaan jotakin, jonka me kaikki voimme omistaa. Poliittisten päättäjien on tarjottava parempaa tukea vapaaehtoisille. Se auttaa luonnollisesti asemoimaan vapaaehtoistyön muutoksen kiihdyttäjänä ja inhimillisyyden puolestapuhujana. Minulla on ollut onni kokeilla erilaisia rikastuttavia vapaaehtoistyökokemuksia Tanskassa ja Suomessa ja viedä tätä tietotaitoa Uzbekistaniin, jossa vapaaehtoistyötä koskeva laki hyväksyttiin vasta viime vuonna. 60 prosenttia nuoresta väestöstä on kuullut SDG:istä ensimmäistä kertaa.
Suurimpia haasteita ovat etäkoulutus, digitaalinen kuilu – jopa Suomessa – ja maaseudun ja kaupunkialueiden välinen eriarvoisuus. Kasvun ja yhteyksien ja kohtuuhintaisten ICT-ratkaisujen saatavuuden edistäminen on oltava yksi ensisijaisista tavoitteistamme.
Uusien yhteistyömuotojen ja tarkoituksenmukaisen innovoinnin kautta ihmiset voivat sitoutua vapaaehtoisen omistajuuden muodossa.
- Meidän on mitattava vapaaehtoistyön vaikutusta
Meillä on miljardi vapaaehtoista, ja jopa Global Dignityn kansalaisjärjestöyhteisössä on paljon toimintoja, joihin SDG:t on integroitu, mutta joita ei mitata. Meidän on löydettävä tapa mitata tätä vaikutusta ja tehdä siitä mitattavissa oleva.
Juuri nyt tarvitsemme kipeästi vapaaehtoistyön tunnustamista rakentavana voimana kaupunkien, alueiden, aluehallitusten ja jäsenmaiden työssä. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tapahtuu vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurin kautta. Meidän on mahdollistettava hedelmällinen ympäristö kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Korruptio ja demokratian puute ovat merkittävä ongelma, koska ne vievät luottamuksen vapaaehtoistyöhön. Samalla meitä kaikkia kutsutaan juuri nyt käyttämään vapaaehtoistyötä kohtaamiemme eriarvoisuuksien, kuten perheväkivallan, #blacklivesmatterin, siirtolaiskriisin tai veden saatavuuden, torjumiseen. On perusteltua tuoda ihmisarvonäkökulma kaikkiin SDG-tavoitteisiin sitomalla kaikki vapaaehtoistyö yhteen.
Vapaaehtoistyötä on arvostettava ja tunnustettava
Vapaaehtoistyöntekijöille on annettava tunnustusta ja tarjottava arvostuksen muoto. Meillä on vapaaehtoisten päivä, mutta se jää suurelta osin ilmoittamatta ja huomaamatta. Vapaaehtoistoiminnan vaikutusta on korostettava ja se on saatava otsikoihin. Sanon, että mikään rahoitus ei mene hukkaan, kun se kanavoidaan siihen, että vapaaehtoistoiminnan tarinat ovat äänekkäämpiä, vapaaehtoistoiminnan (kestävän kehityksen tavoitteiden) panos selkeämpi ja näkyvyys tiedotusvälineissä vahvempi.
Vapaaehtoisena ei makseta palkkaa, ja siksi hän on riskinottaja. Sinulla ei ole mitään takeita siitä, mitä saat siitä irti. Vapaaehtoiset ovat todellisia riskinottajia ja todellisia muutoksen tekijöitä. Meidän on tunnustettava heidän äänensä sen sijaan, että käytämme heitä hyväksi ja sovitamme heidät poliittiseen agendaan.
Jos vapaaehtoistyötä käytetään hyväksi, siitä voi tulla palkattoman työn jakava aihe, jolla edistetään rakenteellista rasismia. Meidän on keskusteltava ihmisarvoarvoista, ja viranomaisten tehtävänä on sisällyttää poliittinen päätöksenteko, jolla varmistetaan, että järjestelmällinen rasismi ja eriarvoisuus eivät ole osa järjestelmää.
Yhteisöjen sietokyky ja vapaaehtoistyö ovat vuosisadan avainsanoja. Voimme hyödyntää tätä vauhtia seuraavasti:
Lisäämällä monialaista yhteistyötä tiedon ja välineiden jakamiseksi.
Nostamalla rahoitusta vapaaehtoisjärjestöjen yhteyksien ja tapaamisten järjestämiseen. Tietämyksen kautta siitä, miten ne vaikuttavat kestävän kehityksen tavoitteisiin, ne voivat yhdistyä ja olla kestävämpiä.
Sisällyttämällä vapaaehtoisjärjestöt, ruohonjuuritason liikkeet ja ne, jotka tarjoavat epävirallisia ja virallisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, virallisina sidosryhminä kaikkiin virallisiin asiakirjoihin organisaatioissa, jotka vastaavat kestävän kehityksen tavoitteiden paikallisesta täytäntöönpanosta, kuten kaupungeissa tai paikallishallinnoissa. Ne on myös sisällytettävä toimintapoliittisiin asiakirjoihin ja vapaaehtoisuuteen perustuviin kansallisiin tarkistuksiin. Nämä ovat kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden kansallisia katsauksia, joista jäsenvaltiot raportoivat vuosittain YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa.
Seuraa sosiaalisessa mediassa hashtageja #GTM2020 #VapaaehtoisetSDG:t ja lue yhteenveto nelipäiväisestä massiivisesta tapahtumasta, johon osallistui edustajia 40 maasta.
Jos olet kiinnostunut tästä aiheesta ja haluat ryhtyä toimiin, ota yhteyttä ja kysy mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia ja ratkaisuja organisaatiollesi. Tuen yrityksiä ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita osallisuuden ja monimuotoisuuden, lahjakkuuksien rekrytoinnin ja sitouttamisen kanssa, ja vapaaehtoistyö on niiden ytimessä.
0 kommenttia